SOVITUS

Sovittamisessa oleellisinta on sijoittaa satula oikeaan paikkaan, lavan lihaskumpareen taakse. Kun joustava satula on oikeassa paikassa, se pääsee muotoutumaan ratsastajan painon alla, ja sovittaminen on helppoa.

Näin sovittaminen tapahtuu:
Ratsastaja tunnustelee satulasta etukaaren leveyden (eli ettei satula purista, kun etukaaren pään alle laittaa sormen) ja sen, että satulan alla on ilmakanava (työntämällä raipan tms. satulan ali). Muut asiat näkee valokuvista:

– satula on oikeassa paikassa (lapa jää vapaaksi)
– satula on oikean mittainen eli ulottuu korkeintaan siihen, missä viimeinen kylkiluu ja selkäranka kohtaavat
– satula on tasapainoisessa asennossa
– vyö on oikeassa paikassa, jolloin satula pysyy paikallaan.

Muilta osin satula mukautuu hevosen selkään, kun päällä on ratsastajan paino.

- - -

Satula sovitetaan pääosin kuten perinteinen kovarunkosatula, sovittaminen vain on yksinkertaisempaa, koska satula mukautuu. Muutamia huomionarvoisia asioita:

SIIVET

Kovarunkosatulassa siivet ovat yleensä jäykät pitkälle alas. Tästä syystä kovarunkosatulan on oltava tarkalleen oikean levyinen: kovarunkosatulaa sovitettaessa käytetään nyrkkisääntöä, että satulan siiven etureunan alle pitäisi mahtua käsi. Tämä ei päde joustavaan satulaan. Koska joustava satula on pehmeä ja mukautuva, niin se ympäröi hevosta tiiviimmin kuin tiettyyn muotoon rakennettu kovarunkosatula.

Vertailun vuoksi voisi ajatella, että hevosen ympäri sidotaan loimivyö tai estesatulan pitkä vyö. Se ympäröi hevosta tiiviisti joka kohdasta. Pehmeä satula käyttäytyy samoin. Silti satula ei ole hevoselle kapea, kunhan etukaaren leveys on oikea ja kunhan satula on oikeassa paikassa eli lavan lihaskumpareen takana.

MUOTOUTUMINEN

Sillä ei ole merkitystä, miltä satula näyttää ilman ratsastajaa. Se voi esim. vaikuttaa liian suoralta tai kapealta eli takakenoiselta. Joustava satula muotoutuu vasta ratsastajan painon alla.

VYÖ

Satulavyö on hyvä kiristää asteittain ja tarkistaa selästä. Vyö kannattaa kiristää etummaisen vastinhihnan alle siten, että etummainen vastinhihna on pystysuorassa asennossa. Silloin satula asettuu napakasti paikalleen.

ILMAKANAVA

Kannattaa tarkistaa, että alla on ilmakanava, eli että läpi saa työnnettyä esim. raipan.

ETUKAARI

Kun ratsastaja istuu satulassa, niin etukaaren pään alle (hevosen ja huovan väliin) kannattaa laittaa sormi sään toiselle puolelle. Jos sormi jää hevosen liikkuessa puristuksiin, kaari on kapea.

Joskus kapeus voi johtua siitä, että satula on liian edessä. Lavan lihasten kuuluu liikkua satulan edessä, ei alla. Silloin satula on oikeassa kohdassa.

Jos etukaari on kapea, satula asettuu takakenoon, eli etuosa jää ylös. Jos kaari on leveä, satula asettuu etukenoon. Etukaaren keskikohdan alle korkeussuuntaan kuuluu jäädä useita senttejä tilaa, niin että kaari ei kosketa hevosta.

PITUUS

Ratsastajan paino saa ulottua sinne, missä viimeinen kylkiluu ja selkäranka kohtaavat. Viimeinen kylkiluu on kohdassa, jossa kuve alkaa vajota kohti ns. nälkäkuoppaa eli aluetta, jonka alla ei ole luuta tukemassa ihoa. Tästä kylkiluu kaartuu ylös kohti hevosen etupäätä.

- - -

Sovituksesta otettavat valokuvat saisivat olla sellaisia, että niissä on koko hevonen päineen ja jalkoineen suoraan sivulta ensin ilman satulaa ja sitten satulan kanssa ratsastuksen jälkeen. Lisäksi on hyvä ottaa kuvat, joissa on ratsastaja mukana.

Satulaan kannattaa nousta korokkeen päältä. Jos noustaan aina vasemmalta ja maasta käsin, toppausten vasen puoli tiivistyy ja madaltuu. Koroke säästää nahkaosia venymiseltä ja on miellyttävämpää hevoselle. Maasta noustaessa aiheutetaan helposti kiskaisu satulavyön kohdalle ja selkärankaan.